Jeesuksen ylösnousemuksesta ei saada tieteellistä varmuutta suuntaan tai toiseen

Tiedemies voi siis uskoa siihen vaarantamatta uskottavuuttaan tiedemiehenä

 

Varhaiskristillinen usko Jeesuksen ylösnousemukseen on kenties jännittävin tutkimuskohde historialliselle raamatuntutkimukselle. Arkaluonteiseksi tehtävän tekee se, että kyse on kristinuskon perustavasta uskomuksesta. Siksi myös tutkijoiden perusasenne kristinuskoon on vaikuttanut heidän kysymyksenasetteluihinsa, tapaansa kirjoittaa tutkimustuloksista ja etenkin niiden popularisoimiseen.

Kaikkien tutkijoiden eteen avautuu sama lähdeaineisto, evankeliumien kertomukset tyhjästä haudasta ja Paavalin viittaukset ylösnousseen ilmestymisiin. Historiallisen raamatuntutkimuksen varhaisvaiheessa jotkut esittivät, että ylösnousemussanoma perustui opetuslasten tietoiseen petokseen. He varastivat Jeesuksen ruumiin ja väittivät Jumalan herättäneen hänet kuolleista (H. S. Reimarius). Toisen teorian mukaan Jeesus vain menetti tajuntansa ristillä ja toipui haudan viileydessä tai saatuaan hoitoa seuraajiltaan (H. E. G. Paulus).

Nykyään "salaliittoteoriat" eivät vakuuta tutkijoita. Ne eivät mitenkään selitä ylösnousemususkon laajuutta ja siitä kertovien tekstien moni-ilmeisyyttä. Usko ylösnousemukseen perustuu selvästikin monien ihmisten kokemukseen Jeesuksen ilmestymisistä.

 

Kokemusten selityksiä

 

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa 1800-luvulla lähdettiin liikkeelle siitä, että Jeesuksen ilmestymiskokemusten aitoutta ei voida kiistää. Niitä voidaan silti selittää järkiperäisesti.

A. Schweitzerin mukaan ylösnousemususko perustui maan päällä eläneen Jeesuksen ennustuksiin. Hän kertoi oppilailleen tulevansa kuolemaan, mutta Jumala herättäisi hänet kuolleista. Kun ennustus kuolemasta sitten toteutui, oppilaat osasivat odottaa myös ylösnousemusta. Siksi he tulkitsivat jonkin taivaallisen voiman läsnäolon tunnun merkkinä siitä, että nyt Jeesus on herätetty kuolleista.

Useimmat tutkijat hylkäsivät tämän teorian. Jeesuksen kuolema tuli oppilaille järkytyksenä ja ylösnousemus yllätyksenä. Jeesus itse ei valmistanut heitä kumpaankaan.

Monien mielestä jokin loi kuitenkin oppilaisiin alttiuden ylösnousemususkoon. Pelkkä kokemus jumalallisen läsnäolosta ei nimittäin johtaisi laajamittaiseen tulkintaan Jeesuksen ylösnousemuksesta ja hänen korottamisestaan taivaalliseen valta-asemaan pelastajakuninkaaksi.

Niinpä selitystä haettiin ajanlaskun taitteen juutalaisesta uskosta, jonka mukaan lopunaikoina kaikki kuolleet herätetään. Monien tutkijoiden mielestä Jeesuksen oppilaat ajattelivat lopunaikojen alkaneen. Siksi melko vaatimatonkin "läsnäolon kokemus" riitti osoittamaan, että nyt Jeesus on herätetty kuolleista.

Tässäkin teoriassa on suuria puutteita. Se ei selitä, miksi Jeesuksen uskottiin näyttäytyneen useita kertoja, miksi hänet korotettiin taivaalliseksi hallitsijaksi ja miksi muita kuolleita ei sitten herätettykään. Ylösnousemususko tarvitsee siis taustakseen muutakin kuin juutalaisen uskon kuolleiden herättämiseen.

 

Jeesuksen asia jäi elämään

 

Kaikkein tunnetuin järkiperäinen selitys tulkitsee Jeesuksen ylösnousemuksen symbolina, jolla kuvattiin hänen sanomansa suurta arvoa. Jeesuksen uskottiin saaneen itse Jumalalta tehtäväksi julistaa armoa, etiikkaa ja ihmisen ylevyyttä. Kun hänen seuraajansa jatkoivat tätä julistusta, he ajattelivat Jeesuksen elävän nyt hänen sanomassaan. Kohta jotkut herkimmät sielut uskoivat Jeesuksen itsensä näyttäytyneen heille.

Tämä teoria on tarjonnut kunniallisen perääntymistien niille, jotka haluavat käydä kristillisestä teologista, mutta eivät sitoutua luonnontieteellisen maailmankuvan rikkovaan ihmeeseen.

Jeesuksen asia jäi elämään -teoria näyttää hyvältä paperilla. Mutta vain siellä. Se joutuu suuriin vaikeuksiin kohdatessaan konkreettiset ylösnousemustekstit ja niiden takana olevan historian. On vaikea kuvitella, että pelkkä Jeesuksen sanomasta inspiroituminen synnyttäisi sarjan kokemuksia ylösnousseen näyttäytymisistä. Lisäksi on muistettava, että myös eräät Jeesuksen vastustajat -Jaakob ja Paavali - näkivät näyssä ylösnousseen.

Erityisen vaikeaa on selittää traditio naisista, jotka löysivät tyhjän haudan ja näkivät ylösnousseen näyssä. Naisten todistuksilla ei ollut minkäänlaista arvovaltaa tuohon aikaan. Siksi heidän liittämisensä tyhjään hautaan voi perustua vain todelliseen historialliseen tapahtumaan, jonka tarkempi sisältö tosin jää hämärän peittoon. Sen tiedämme kuitenkin, että naiset löysivät tyhjän haudan, ja että sitä pidettiin yhtenä merkkinä siitä, että Jeesus itse elää, ei vain hänen sanomansa.

Suomessa Jeesuksen ylösnousemusta on tutkinut professori Lars Aejmelaeus peräti 1000-sivuisessa teossarjassaan. Hänen mukaansa tieteellinen tutkimus etsii aina tämän puoleisia järkiperäisiä selityksiä tutkimuskohteelleen. Silti sekin on mahdollista, että Jeesuksen ylösnousemuksen ensimmäiset julistajat ovat todellakin oikeassa siinä mitä väittävät. Tiede ei tosin saa kiinni tästä puolesta asiaa. Mutta mikään tieteellinen näyttö ei myöskään estä kriittistä tutkijaa uskomasta ylösnousseeseen ja korotettuun Kristukseen, Aejmelaeus toteaa loppupäätelmässään.