Mihin Jeesusta tarvitaan?

Mihin Jesseä tarvitaan?

 

Kyllä minä Jumalaan uskon, mutta mihin sitä Jeesusta tarvitaan? Tässä kristinuskon avainkysymys, jonka monikin nykyihminen heittää meille.

*

Liikkeelle kannattaa lähteä Jumalan rakenteesta. Traditionaalisessa kaavassa hän on yksi ja kolme. Yksi jumalallinen olemus, jossa elää kolme persoonaa. Kysymykseen ”mitähän puuhailevat he taivaassa nyt” vastaamme: Isä, Poika ja Henki keskustelevat rakkaudessa toistensa kanssa. Ehkä sitä voisi verrata tilanteeseen, jossa ihminen miettii itsekseen jotakin asiaa eri kanteilta. Mutta eräänä taivaan päivänä Kolmiyhteisyys väsyi sisäiseen dialogiinsa ja päätti luoda eläviä sieluja iloitsemaan toisistaan ja kasvamaan Jumalan ystäviksi.

Ihmisen Jumala päätti luoda aivan erityiseksi kaverikseen. Siksipä tämä muovattiin Jumalan kuvaksi, tarkasti ottaen jumaluuden toisen persoonan kuvaksi. Mallina nimittäin käytettiin Jumalan Poikaa, joten meissä on jotakin Kristuksen kaltaista jo lähtökohdissaan.

*

Nyt alamme jo aavistella, mihin Jeesusta tarvitaan. Hän on se osa Jumalaa, jonka kautta kolminaisuus vetää ihmisen yhteyteensä. Tässä nimittäin pätee sääntö ”samanlainen ymmärtää samanlaista”. Lasia ja puuta ei voida sulattaa yhteen, mutta kaksi eri metallia kyllä. Samalla tavalla ihmisessä ja Jumalan Pojassa on jotakin sen verran samanlaista, että näiden kahden välille voi syntyä yhteys. Näin Jumalan Poika välittää Jumalan itsensä läsnäolon ihmisille.

Mutta voi, jotakin meni pieleen matkan varrella. Ruma sana synti kertoo luomistyön epäonnistumisesta. Pirullinen kuilu kasvoi ihmisen ja Jumalan väliin. Onneksi Jumala ryhtyi silloittamaan tuota kuilua heti kun ensimmäiset säröt ilmestyivät. Vaikka ihminen käänsi selkänsä yhä uudestaan, Jumala kiersi toiselle puolelle ja ojensi jälleen kätensä.

Tuo armon tarjous ei kuitenkaan riittänyt korjaamaan rikkoutuvaa ihmisyyttä. Siksi Jumala teki erikoisen muuttumistempun, jota nimitämme inkarnaatioksi.

*

Jumalan toinen persoona tuli Maria nimisen naisen kohtuun, jolta hän sai ihmisyyden. Näin saatiin aikaan yksi persoona, jossa on kahden eri ”aineksen”, jumaluuden ja ihmisyyden yhdistelmä. Nyt ylösnousemuksen jälkeenkin Jeesuksessa on sama jumaluus ja ihmisyys.

Tämän juju on siinä, että ihmisyytensä kautta Jeesus voi tulla asumaan ihmiseen. Vanha uskoontulorukous ”tule minun elämääni Pelastajaksi” on mahdollista siksi, että ihmisenä Jeesus todellakin voi tulla ihmisen elämään vaikuttamaan, muuttamaan ja uudistamaan. Samanlaiset ainekset kun voivat sulautua toisiinsa.

Näin ollen Jeesusta tarvitaan tosi paljon. Hän on se osa kolmiyhteistä Jumalaa, jonka kautta taivaalliset pelastusvoimat tulevat ihmisen hyödyksi.

Leikitään vielä sinänsä mahdottomalla ajatuksella, ettei olisi Jeesusta, olisi vain Isä ja Henki. Jos jompikumpi heistä yrittäisi tulla ihmisen sydämeen, homma ei onnistuisi. He olisivat kuin vesi bensiinissä: yhteyttä ja yhdistymistä ei synny.

*

Jeesus on siis melko lailla keskeinen kristinuskon idea. Ei ihme, että hänestä koko homma saakin nimensä. Nimi kristinusko onkin harvinaisen onnistunut. Ihmisen sielussa on usko niminen instrumentti, jonka kautta hän ottaa Kristuksen vastaan, joka puolestaan tuo ihmisen hyväksi jumaluuden pelastusaarteet.

No niin, asia on helpompi selittää teologisella jargonilla. Tositekijä kertoo saman arkisuomella. Tosin sitä ennen asia on mielellään ymmärrettävä myös tällä yläpilvitasolla.