Savon sanomat 2005

Piispa Spong kritisoi käsitystä persoonallisesta Jumalasta

Kristinuskon on muututtava, tai se kuolee, kuuluu eläkkeellä olevan amerikkalaisen episkopaalipiispa John Shelby Spongin iskulause. Hänen mielestään keskeinen uudistusta vaativa seikka on käsityksemme Jumalasta.

 

Spongin mukaan traditionaalista teististä jumalakuvaa on mahdotonta hyväksyä enää atomiajalla. Teismin hän määrittelee siten, että siinä ihmisen olemassaolon tapa otetaan jumalakäsityksen malliksi. Näin Jumalasta tulee ihmisen kaltainen olento, joskin kaikilta kyvyiltään ja taidoiltaan korkeimpaan potenssiin korotettuna.

Spong esittää, että teistisen jumalakuvan juuret ovat antiikin maailmankuvassa ja etenkin sen tietämättömyydessä. Antiikin ihmiselle maailma oli täynnä käsittämättömiä tapahtumia säänvaihtelusta syntymään ja kuolemaan. Niitä yritettiin selittää samalla tavalla kuin ihmiselle tuttuja ilmiöitä. Joku ihmiselle näkymätön olento saa ne aikaan. Näin syntyi jumalten ja henkien pantheon.

Tämä jumalakäsitys näkyy myös Raamatussa, jonka Jumala toimii, tahtoo ja tuntee kuin ihminen. Teistinen antropomorfismi hallitsee myös teologian historian jumalakäsitystä. Rivikansalaisten mieleen se iskostui liturgian eli jumalanpalveluselämän kautta.  

Ajatusvirheesta Jumala

Spong pitää teististä jumalakäsitystä suurena ajatusvirheenä. Isaac Newton osoitti, että maailma on suuri matemaattismekaaninen kone tai suljettu järjestelmä, joka selittyy riittävän hyvin itsellään. Kaikkea emme tietenkään ymmärrä. Mutta sen käsitämme, että emme enää tarvitse taivaallista Puuha Peteä, joka korjaa kaiken, missä maailmanselityksemme ontuu.

Spong sanoo olevansa samaa mieltä Sigmund Freudin uskontoteorian kanssa. Freudin mukaan uskonto on yhteisölliseen muotoon puettua infantiilia ajattelua, jossa jumala mielletään isä- tai äitihahmoksi. Imeväiselle äiti on suuri tahto, joka on hyvä silloin kun se palvelee vauvaa ja paha silloin kun se on poissa. Tällainen psykodynamiikka luo edelleen tilausta persoonalliselle Jumalalle, jonka ainoa tehtävä on pyöriä ihmisten ympärillä ja huolehtia heidän tarpeistaan.

Spong tuskin vastustaa Ludvig Feuerbachin projektioteoriaakaan. Sen mukaan ihmiset heijastavat omat parhaat arvonsa ja tarpeensa kuviteltuun jumalolentoon.

Yksipuoleista kritiikkiä

Klassinen teologia voi olla samaa mieltä Spongin kanssa siinä, että ihmisellä on taipumus mieltää Jumala itsensä kaltaiseksi. Mutta sitä allekirjoittanut ei ymmärrä, miksi Spong hyppää vanhasta tutusta huomiosta niin äärimmäisyyksiin vietyyn johtopäätökseen. Hän päättelee, että koska eräät uskonnonhistorialliset ja psykologiset seikat houkuttelevat teistiseen jumalakuvaan, teismin täytyy olla pelkästään niiden synnyttämä harhauskomus.

Näin hän tekee yhdestä aiheeseen liittyvästä näkökulmasta ainoan ja lopullisen selityksen asiaan. Tämän seurauksena hän päätyy teologiselle avohakkuu- ja mattopommituslinjalle, jonka seurauksena kaatuu suuri joukko traditionaaliselle kristinuskolle keskeisiä näkemyksiä.

Spong ei näytä ottavan huomioon sitä, että teologian historiassa on pitkin matkaa oltu selvillä siitä, että pelkkä teismi ei kerro koko totuutta Jumalasta. Siksi klassisessa teologiassa Jumala -käsitteen sisällä tehtiin jako kahteen. On olemassa Jumala sellaisena kuin hän pohjimmiltaan on (non-teistinen), ja Jumala sellaisena kuin hän ilmenee ja ilmaisee itsensä meille (teistisenä ilmenevä).

Itsessään Jumala on ajaton, ääretön ja kaikkivaltias. Ajaton Jumala "aistii, kokee ja elää" jokaisen hetken samalla kertaa. Mennyt, nykyinen ja tuleva ovat Jumalassa jatkuvaa nyt-hetkeä. Tätä on vaikea käsittää. Sitä voi yrittää verrata ihmisen ajattelukykyyn. Me voimme elää eilisen uudestaan muistelemalla sitä ja huomista elämme kuvittelemalla tai unelmoimalla siitä. Jumala ei vain muistele vaan hän elää kaikki hetket samalla kertaa.

Ääretön Jumala ei ole maailmamme ulkopuolella, vaan hän on kaikkialla yhtäaikaa. Koko Jumala mahtuu samalla hetkellä tämän kirjaimen iin pisteeseen ja koko maailmankaikkeus on hänen "sisällään".

Kaikkivaltius puolestaan merkitsee sitä, että maailmanprosessi tapahtuu Jumalan varassa ja vaikutuksesta. Jumala on kuin energia joka pitää koneiston käynnissä. Kaikkivaltiuden määritelmä ei siis sano pelkästään sitä, että tarvittaessa Jumala kykenee tekemään ihmeitä. Nämä klassisen teologian näkemykset merkitsevät sitä, ettei Jumala suinkaan ole ihmisen kaltainen persoonallinen olento..

Kolikon toinen puoli

Mutta klassinen teologia ei jää tähän. Jumala loi maailman ja ihmiset ajan, paikan ja kykyjen muodostamien rajojen sisälle. Tämä merkitsee sitä, että jotta ihmiset voisivat tuntea Jumalan, hänen on mukauduttava meidän maailmamme mukaiseen olemassaolon tapaan. Hän toimii ja tekee asioita. Toisin sanoen, hän ilmenee teistisenä Jumalana. Tästä syystä Raamatun ja klassisen teologian traditio puhuu persoonallisesta Jumalasta.

Tätä jälkimmäistä askeltä Spong ei enää ota - ja se tekee hänen ohjelmansa mielestäni kyseenalaiseksi. Koska me elämme ajallisessa maailmassa, Jumala voi toimia täällä vain persoonallisena eli teistisenä olentona. Jos tämä kiistetään, en ymmärrä, mitä mieltä ylipäätään on puhua ihmisen yhteydestä Jumalaan.