Uskonto ja mielenterveys

Pahat pojat elokuvan keskeinen henkilö on rötostelevien poikien skitsofreniaa sairastava isä, joka on uskonnollisen ajattelun läpitunkema. Voisi luulla, että uskonto on sairastuttanut miehen. Joskus ankara uskonnollinen ilmapiiri horjuttaa heikkoa mielen tasapainoa.

Mutta myös päinvastainen on mahdollista. Uskonto saattaa vahvistaa ja tukea mielenterveyden ongelmista kärsivää ihmistä.

Mielenterveyden järkkyessä moni hakee turvaa uskonnosta. Suomen oloissa apua etsitään lähinnä kristinuskosta, kun muissa kulttuureissa elämän eheyttä haetaan oman kulttuurin uskonnollisista traditioista. Kun uskontoon turvautuneen ihmisen mielen tasapaino järkkyy lopullisesti, voidaan luulla, että uskonto on sairastuttanut ihmisen.

Uskonto itsessään ei kuitenkaan sairastuta. Uskonto voi jopa eheyttää ja tukea haurasta mieltä. Mutta se voi myös järkyttää jo horjuvaa mielen tasapainoa. Uskonto on vain niin tervettä kuin sitä harjoittavat ihmisetkin ovat. Tämä merkitsee sitä, että uskonnon varsinainen tehtävä ei ole mielenterveyden edistäminen vaan sen syvin olemus on jossakin muualla.

Uskonnollisen katsomuksen psykologinen tilaus

Psyykkisisten ongelmien kanssa painiskelevalla on monta syytä etsiä uskonnosta apua. Mielen syvärakenteen ja uskonnollisen maailmankatsomuksen välillä on eräitä yhtäläisyyksiä, jotka houkuttelevat ratkaisemaan psyyken ongelmia sielun maailmassa operoivan uskonnon avulla.

Mielenterveyden ongelmien taustalla voi olla varhaislapsuuden aikana koettuja ristiriitoja. Häiriöt varhaisissa isä- ja äitisuhteissa jättävät puutteita ihmisen perusturvallisuuden kokemukseen. Kun joudutaan kriisitilanteisiin, mielen puolustuskeinot osoittautuvat riittämättömiksi ja mielenterveys järkkyy.

Tällaisessa tilanteessa ihminen saattaa kokea erityistä vetoa uskontoon. Uskonnon puhe ihmistä suuremmasta mahdista, Jumalasta, edustaa ihmiselle puuttelliseksi jäänyttä vanhempaa. Jumalan toivotaan antavan rakkautta ja välittämistä, jota vaille varhaislapsuudessa on jääty.

Järkeä psykoosiin

Psykoottinen ihminen voi saada uskonnosta järkevän selityksen mielettömiltä kuulostaville oireilleen. Psykoosissa oleva ei tunnista omia ajatuksiaan ja aistimuksiaan oman mielensä tuotteiksi, vaan kokee niiden tulevan hänen kehonsa ulkopuolelta. Nykymaailmassa tämä uskomus kanavoituu usein näennäistieteelliseen selitykseen. Esimerkiksi ihminen saattaa vakaasti uskoa, että avaruusolennot ovat asentaneet hänen päähänsä lähettimen, jonka avulla häntä kontrolloidaan.

Uskonnolliset maailmankatsomukset tarjoavat vaihtoehtoisen selityksen. Jumalat tai pahat henget vaikuttavat ihmisessä. Päässä kuuluvat äänet eivät olekaan sairasta houretta vaan Jumalan puhetta.

Kun psykoottisessa kokemuksessa oman minän ja ulkomaailman välinen raja hämärtyy, ihminen kokee olevansa yhteydessä kaikkeen hänen ympärillään tapahtuvaan. Hän saattaa uskoa olevansa vastuussa maailman pahasta ja hyvästä.

Ääritapauksessa tämä johtaa siihen, että ihminen luulee olevansa Jeesus tai paholainen. Jokaisessa mielisairaalassa on ainakin yksi Jeesuksena itseään pitävä ihminen. Osastoilta löytyy myös niitä onnettomia, jotka kokevat olevansa paholaisen kätyreitä. Joistakin on yritetty ajaa ulos pahoja henkiä. Eksorkismin yritys on luonnollisesti vahvistanut sairaan uskomusta riivattuna olemisesta.

Oppi elämän mielestä 

Uskonnot tarjoavat kokonaisvaltaisen selityksen maailmasta ja ihmisen asemasta siinä. Mielenterveytensä menettäneelle ihmiselle selitys voi olla lohdullinen. Uskontojen mukaan Jumala on luonut jokaisen ihmisen ja jokaisen elämällä on tarkoitus ja mieli. Emme sitä näe vielä tässä ajassa, mutta kaikkivaltiaalla on hyvä suunnitelma jokaisen ihmisen kohdalle. Ihminen ymmärtää oman kärsimystiensä mielen viimeistään taivaassa (kristinusko ja juutalaisuus), nirvanassa (hindulaisuus ja buddhalaisuus) tai paratiisissa (islam).

Uskonto oikeastaan nostaa ihmisen Jumalan veroiseksi esittäessään, että jumalat kutsuvat ihmisiä seuraansa. Psyykkisesti sairastunut tuskin voisi saada mahtavampaa ystävää ja terapeuttia.

Toisaalta iankaikkisen kadotuksen tai rangaistuksen ajatus on piinaava. Joskus helvetin pelosta tulee peruspelko, johon mielenterveytensä menettänyt kohdistaa kaiken ahdistuksensa. Hänen tuskaansa ei helpota edes tieto varmasta kuolemasta, koska hän pelkää kärsimyksensä jatkuvan helvetissä.

 
Yhteisön merkitys

Uskonnolliset yhteisöt voivat tarjota terapeuttisia kokemuksia. Uskovaisia rohkaistaan osoittamaan huolenpitoa ja rakkautta lähimmäisiään kohtaan. Lisäksi korostetaan, että Jumalan edessä kaikki ihmiset ovat saman arvoisia. Erityisesti pienten uskonnollisten ryhmien arvomaailma poikkeaa perinteisistä mahti-, valta- ja kauneusarvoista.

Uskonyhteisössä psyykkisesti sairastunut ei siis ainakaan periaatteessa ole toisen luokan kansalainen. Siksi hän voi kokea saavansa turvapaikan uskovien yhteisöstä.

Joskus sellaiset yhteisön piirteet, jotka ulkopuolinen kokee ahdistavina, ovatkin mieleltään järkkyneelle ihmiselle terapeuttisia. Joidenkin uskonnollisten yhteisöiden rajat ovat ahtaat. Ihmiselle tarjotaan selkeä käsitys siitä, miten hänen pitää elää ja mitä hänen tulee ajatella.

Useimmiten tällainen ulkoaohjaava järjestelmä horjuttaa ihmisten todellisuuden tajua. Mutta joissakin tapauksissa se voi pitää sisäisesti hauraan ihmisen koossa. Hänen suurimmat psyykkiset ongelmansa alkavat vasta kun hän jättää yhteisönsä. Menetettyään yhteisön tuen hauras psyyke ei pysy enää koossa. Lisätaakaksi hän voi vielä saada yhteisön tuomion. Yleensä jyrkkäotteiset yhteisöt tuomitsevat langenneet jäsenensä kadotukseen silloinkin, kun nämä liittyvät toisen, tervehenkisemmän uskonyhteisön jäseniksi.                                                  

Hullu johtaja


Mieleltään järkkynyt ihminen voi joskus löytää uskonnollisesta yhteisöstä niin hyvän kanavan omille oireilleen, että hän jopa etenee yhteisön hierakiassa. Todellisuudentajun hämärtyminen saattaa kohottaa hänet profeetan tai näkijän rooliin ja lopulta yhteisön hengelliseksi johtajaksi.

Hän itse ja muut mukana uskovat johtajan olevan suorassa yhteydessä jumalalliseen todellisuuteen. Jos liikkeen johtajaa syytetään mieleltään järkkyneeksi, hän voi – mikäli puhutaan kristinuskosta - perustella asemansa vetoamalla itse Jeesukseen. Raamatun mukaan myös Jeesusta pidettiin hulluna ja hänen lähiomaisensa yrittivät ottaa hänet huostaansa. Jos itse mestaria pidettiin kajahtaneena, ei ihme, että näin tapahtuu hänen uskollisille seuraajilleen, hullu johtaja saattaa sanoa.

Sisäpuolisiin selitys tehoaa. Ulkopuoliset puolestaan pitävät johtajaa hulluna ja yhteisöä arvostelukyvyttömänä.

Valtiollisen elämän piiristä tunnetaan samanlainen ilmiö. Selvästi mielisairaan kriteerit täyttävä ihminen voi nousta keisariksi tai diktaattoriksi. Käytännön toiminnan organisoi vahva hovi ja hullun johtajan tehtävä on välittää viestejä tuonpuoleisuudesta ja symboloida yhteisön ainutlaatuista asemaa universumissa.

Rivijäsenten ei odoteta käyttäytyvän yhtä “sairaasti” kuin sen johtaja käyttäytyy. Tämä johtaisi anarkiaan ja yhteisön hajoamiseen. Ilmihullun johtajan nimiin vannovan yhteisön rivijäsen voi siis olla aivan järkevä ja tasapainoinen ihminen.