Pappi vaihtaa sukupuolta

ja tulee ehjäksi ihmiseksi  

Imatran kirkkoherran ratkaisu vaihtaa sukupuolta on uusi ja outo kirkossamme. On kuitenkin ennenaikaista lyödä kirkkoa ahdasmielisyyden ja suvaitsemattomuuden leimakirveellä. Vie vähän aikaa, ennen kuin näin erikoiseen asiaan osataan suhtautua luontevasti. Sormituntumalta arvioisin, ettei ole mitään periaatteellista eli teologista estettä hänen viranhoidolleen – käytännölliset esteet ovat eri asia, niitä en nyt pohdi.

Sukupuoltaan vaihtava on vakuuttunut siitä, että hänen aivonsa ja mielensä on toista sukupuolta kuin keho. Hänessä on siis jonkinlainen rakenteellinen vika. Sitä voidaan korjata kahdella tavalla. Mieltä ohjataan identifioitumaan kehon mukaiseen suuntaan tai kehoa muunnetaan vastaamaan mielen käsitystä itsestä.

Jälkimmäisessä tapauksessa puhumme sukupuolen vaihtamisesta. Teologisesta näkökulmasta sitä voidaan pitää sairauden tai vamman parantamisena. Siinä siis tehdään samaa kuin Jeesus itse. Siksi voitaisiin väittää niinkin, että todellisesta tarpeesta tehty sukupuolenvaihdos antaa paremmat edellytykset papin tehtävään. Hoidettu ihminen kun osaa useimmiten paremmin auttaa muita.

 

Mutta eikö tässä sotketa Jumalan luomistyötä? Siinähän muutetaan mieheksi luotu naiseksi, tai päinvastoin.

Muutetaan kyllä, mutta ei välttämättä vastoin Jumalan tahtoa. Ihmistä ei nimittäin luoda kerta heitolla valmiiksi, vaan koko elämänkaaremme on pitkää luomisprosessia - munasolusta viimeiseen hengenvetoon ja sen jälkeenkin. Valitettavasti sitä komplisoivat erilaiset viat, sivupolut ja häiriöt, joita kutsumme inhasti synniksi. Siksi luomishistoria muuntuu lunastushistoriaksi. Ihmisten ja koko luomakunnan synnyttämisestä tulee samalla sen parantamista.

Meidän ihmisten jalo tehtävä on tulla mukaan tähän Luojan parantavaan toimintaan. Siksi hoidamme synnynnäisiä ja myöhemmin tulleita sairauksia ja vammoja. Sukupuolen vaihtaminen on mahdollista sijoittaa tähän kategoriaan. Siinä parannetaan ihmistä luomisidean suuntaisesti, ei vastoin sitä.

Kumpaa sukupuolta sukupuolensa vaihtanut on taivaassa? Sitä mikä on hänen omansa. Siellä koko ihminen - sielu, mieli ja keho - eheytyy, tosin ei ehkä silmänräpäyksessä vaan pitemmän prosessin kautta.   

 

 Ihmisyyttä ei määritellä vain kehosta vaan myös mielestä ja sosiaalisesta roolittumisesta käsin. Olemme sitä mitä koemme olevamme ja miten toimimme yhteisössämme.

Virhearviot ovat toki mahdollisia ja yleisiäkin. Monikin luulee itsestään olemattomia. Niinpä sukupuoltaan vaihtavakin voi erehtyä. Ja esittelemäni teologinen tulkintakin voi olla väärä.

Minusta tämä ei silti muuta perusasiaa. Sukupuolensa vaihtanut voi toimia pappina. Monella (muullakin) tavalla hauraat ihmiset kun pystyvät palvelemaan ihmisiä ja Jumalaa.