Nainen jättää hänet! (ehkä...toivottavasti)

 

Sain profetian junassa. Seurasin lomamatkalle lähtenyttä nelihenkistä perhettä, vanhemmat noin kolmekymppisiä, kaksi alle kouluikäistä lasta.

Ensin huomioni kiinnittyi siihen, etteivät vanhemmat juuri puhuneet toisilleen. Sitten huomasin, että vain äiti katsoi lasten perään. Kun perilliset tappelivat, äiti rauhoitteli heitä. Äiti antoi välipalat ja luki satukirjat.

Isää ei perhe-elämä näyttänyt koskevan. Kun äiti kamppaili kiukkuväsyneiden lasten kanssa, ukko pelasi pasianssia kaikessa rauhassaan. Silloin sain ilmestyksen: tuo mies ei ole kauaa parisuhteessa. Vaimo jättää hänet.

 

Vanhan vitsin mukaan äiti kertoo lapselleen hääkuvastaan: tämä otettiin silloin kun isi hankittiin meille. Tosielämässä kolmekymppiset naiset eivät siedä kotieläimen tasolle vajonnutta vapaamatkustajaukkoa. Sellaisille lyödään nopeasti käteen imuri tai matkalaukku: olet mukana tai asut muualla.

Hyvä että naiset vaativat. Toivottavasti osaavat tehdä sen heti parisuhteen alusta alkaen. Laiskansutjakat miehet kun ovat ovelia. He yrittävät sopia tasapuolisesta työnjaosta tyyliin sinä vaihdat vauvan vaipat, minä auton renkaat (kahdesti vuodessa huoltsikalla).

Toiset ukot käyttävät hyväkseen naisen hoivaviettiä. He saavat kumppaninsa laittamaan heille ruokaa, pesemään heidän vaatteensa ja huolehtimaan heidän tavaroistaan. Miehen kissanpäivät päättyvät vasta kun vaimo keksii haluta toisenkin vauvan. Tai kun vaimo tajuaa tulleensa jymäytetyksi.

 

Miten ihmeessä suurin on rakkaus, kun se on niin ihmeen sokea? Pyydystysvaiheessa ollaan mielin kielin, palvellaan ja hoidetaan toista, rapsutellaan ja puhutaan hellästi. Mutta kun toinen on saatu satimeen, ei ole enää erityisempää tarvetta miellyttää tätä.

Niinpä todellinen minä päästetään esiin. Itsekäs on sitä rakkaimmalleenkin. Moukka ei kunnioita puolisoaankaan. Ja lapsiaikuinen elää lapsellisesti silloinkin, kun on sitoutunut tosiaikuisuutta vaativiin velvoitteisiin, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen.

Parisuhteiden runsas purkautuminen ei ole pelkästään huono asia. Se toki kertoo osaamattomuudesta, mutta myös päinvastaisesta: kelvottomista parasiittipuolisoista osataan nyt hankkiutua eroon.

 

Palataan vielä tuohon pariskuntaan junassa. Ehkä profetiani onkin väärä. Nainen ei jätäkään miestään. Nainen saattaa nimittäin olla vasta heräämisvaiheessa. Hän huomaa, että äijältä on vaadittava, ja jos se on tyhmemmän puoleinen suhdeasioissa, sille täytyy selittää rautalangasta vääntäen.

Ja kenties mieskään ei ole ihan sitä miltä päältä näytti. Hän ymmärtää puhetta ja vähän tunnekieltäkin. Vaimon rähjäys ja itku menee vähitellen perille ja miehestä kasvaa oikeasti mies. Hän ottaa isän paikan perheessään, ja saa kaupan päälle rakastajankin roolin.

Parisuhdekriisi ei ole aina lopun alkua.