Mikä on todellista?

Matrix elokuva käsittelee kristinuskon ja mediakritiikin keskeisiä teemoja

Filosofit ja uskonnolliset ajattelijat ovat huomanneet, että monenlaiset ajatusharhat sumentavat käsityksemme todellisuudesta. Maailma ei välttämättä ole sellainen, jollaisena se koemme. Myös kolmiosainen elokuvasarja Matrix pohtii todellisuuden ja harhakuvien maailmaa. Elokuva esittää saman päätelmän kuin kristillinen teologia: maailma on paljon enemmän kuin miltä se näyttää.

Robokapina

Matrix elokuvat sijoittuvat kaukaiseen tulevaisuuteen. Robotit ovat kaapanneet vallan ja alistaneet ihmiskunnan palvelukseensa. Ihmiset on sijoitettu eräänlaisiin kasvualtaisiin, joissa he makaavat horroksessa tuottamassa ruumiillaan koneiden tarvisemaa sähköenergiaa.

Jotta ihmiset pysyisivät elossa, koneet syöttävät heidän aivoihinsa tietokoneohjelman, joka luo mielikuvan luonnollisesta elämästä. Mielikuva on niin todellinen, että kasvuallasihmiset uskovat elävänsä todellista elämää. He luulevat tekevänsä työtä, leikkivänsä, pelaavansa, menevänsä naimisiin ja saavansa lapsia. Todellisuudessa he elävät Matrixissa, todellisuutta jäljittelevässä tietokoneohjelmassa.

Onneksi kaikki eivät ole kasvi-ihmisiä. Pieni ihmisjoukko on paennut koneiden vankilasta salaiseen Siionin kaupunkiin maankuoren alle. Nyt he taistelevat koneita vastaan ja pyrkivät vapauttamaan ihmiset Matrixin orjuudesta. Nämä kapinalliset voivat siirtää itsensä Matrixin tietokoneohjelmaan ja suorittaa siellä tehtäviä.

Elokuvan maailmaa voidaan verrata kristilliseen maailmankuvaan. Kristinuskon mukaan todellisuus on paljon enemmän kuin mitä voimme aistiemme avulla havaita. Aistimme havaitsevat vain niiden alaan kuuluvat asiat. Jumalan, enkelten ja henkien maailman tavoitamme vain vaillinaisesti. Emme näe Jumalan pelastussuunnitelmaa ja maailmanhistorian kaitsentaa.

Mutta Jumala on avautunut joillekin ihmisille ja paljastanut, mistä todellisuudessa on pohjimmiltaan kysymys. Heitä ovat Jeesus Kristus, Raamatun profeetat ja monet kirkon historian suuret opettajat. Nyt he puhuvat tai oikeastaan kirjoittavat siitä, miten maailma oikeasti rakentuu ja mikä on ihmisen paikka siinä. Mutta kaikki eivät osaa ottaa vastaan heidän sanomaansa, koska se ylittää nykyisen järkemme kyvytä.

Potkunyrkkeilevä Messias

Eräät elokuvan henkilöt esittävät symbolisesti joitakin kristinuskon teemoja. Päähenkilö Neon (Keanu Reeves) on nuori mies, josta kasvaa vähitellen pelastajahahmo.

Ensimmäisessä elokuvassa hänet pelastettiin kasvualtaasta ja hänelle selvisi, että hänen aikaisemmin kuvittelemansa todellisuus oli harhaa. Ihmisten parissa liikkui ennustus, että kerran nousisi pelastaja, joka vapauttaisi heidät Matrixista. Elokuvan lopussa selviää, että Neon on tuo pelastaja.

Neon on ilmeinen Jeesus-hahmo. Hänen tulemisestaan oli ennustettu. Jeesuksen tavoin hän kamppailee kutsumustietoisuutensa kanssa. Hänellä on kannattajansa, jotka uskovat hänen olevan luvattu pelastaja. Toiset puolestaan epäilevät. Eräs epäilijä pettää hänet, mutta saa lopulta ansaitsemansa kohtalon.

Eräässä vaiheessa Neo kuolee ja herää kuolleista. "Ylösnousemuksensa" jälkeen hänellä on yliluonnolliset ominaisuudet, joiden avulla hän voi taistella Matrixin "pahoja" voimia vastaan.

Tosin "pelastajan" aseet ovat Jeesus-vertauksen kannalta erikoisia. Hän käyttää perinteisiä tuliaseita ja potkunyrkkeilee vastustajiensa kanssa. Scifi ja toimintaelokuvien sankarilta ei voi muunlaista odottaa.

Keinotodellisuus on jo täällä

Matrix elokuvien maailmassa tietotekniikka avulla ihmisen todellisuudentaju vääristetään tyystin. Tässä voidaan nähdä selvä rinnakkaisuus tämän päivän elämään.

Kuvaruudun tarjoama todellisuus näyttelee hyvin keskeistä osaa nuorison ja monien aikuistenkin elämässä. Elokuvat, musiikkivideot ja nettimuodit (esim Face book) määräävät, mikä trendi on in ja mistä aikaansa seuraavan tulisi olla selvillä. 

Sähköinen kuvaruutuviestintä ohjaa myös omasta mielestään kriittisten ihmisten maailmankuvaa. Uutislähetykset luovat käsityksemme siitä, mitä maailmassamme tapahtuu.

Matrix elokuvissa voidaan tunnistaa epäsuoraa sähköiseen viestintään kohdistuvaa itsekritiikkiä. Katsoja haastetaan kysymään, miten todellinen on se maailmankuva, jonka hän on muodostanut viestintävälineiden kautta. Ne nimittäin aina vääristävät todellisuutta. Viestijät valitsevat, mitä he kertovat ja missä valossa asiat kuvataan. Kuvaruutua katsova saa aina valikoidun ja väritetyn esityksen maailmasta.

Niinpä tavallisen ihmisen on erittäin vaikea luoda todellisuutta vastaava kuva maailmanmenosta. Parhaiten se onnistuu välittömän lähipiirin kohdalla, jossa voimme tukeutua omiin havaintoihin ja kokemuksiin. Mutta jo kotimaan tapahtumia seuraava huomaa jäävänsä uutistoimitusten armoille.

Tietoyhteiskunnan ihminen elää jo nyt eräänlaisessa Matrixissa, sähköisen viestinnän luomassa keinotodellisuudessa.